Pitsisukat

Kylmä talvi innostaa ainakin minut neulomaan ja erityisesti villasukkia. Lapasia tulee vastaavasti neulottua todella harvoin, ehkä koska se peukalon tekeminen on sen verran vaivalloista.

Sukkia pystyy neulomaan telkkaria katsellessa tai vaikkapa automatkoilla.

Tällä kertaa valmistuivat simppelit pitsisukat 7 veikasta. Kuvio on Pirkan pitsisukista, mutta en tehnyt pitsiä kuin etupuolelle. Muutin myös hieman kuviota, eli neuloin kuvion viimeisellä kerroksella keskimmäiset silmukat hieman eri tavoin. Mikä nyt taisi olla hieman turhaa näpertelyä, olisi siitä siistiä varmaan tullut tuota alkuperäistä noudattamalla myös.

Vaikka edelleen on talvi, alkaa vuoden vaihtuessa jo ajatella kevättä. Päätin, että voisin pitkästä aikaa neuloa pojalle jotain. Poika ilmoittikin tykkäävänsä neuletakeista, esim. näistä:

(Drops Design)

(Novita)

Nämä mallit on neulottu villasekoitelangoista, mutta mietin vielä pitäisikök neuleen kuitenkin olla puuvillasta tai muusta keväisemmästä langasta. Poika ei todellakaan palele eli voipi olla että villaneuleessa tulisi kuuma ihan talvellakin. Ensin täytyy tosin viimeistellä jo kauan sitten lupaamani traktoriryijymatto, jonka viimeisiä rivejä juuri eilen solmin. Siitä ehkä kuvaa sitten seuraavaksi :)

Uusi vuosi ja uudet käsityöt

Ajattelin että nyt voisi olla oikea hetki käynnistellä tätä blogia uudelleen. Kaikenlainen kirjoittaminen on ollut mulla jo pitkään tauolla, mutta viime aikoina on syntynyt joitain käsitöitä joita voisin tännekin pistää muistiin. Yhden oman sukkaohjeenkin olen ehtinyt suunnitella :)

Ystävä näki Facebookissa joitain neulomiani sukkia, ja kysyi tekisinkö tilauksesta hänelle villit, kirjavat pitkävartisemmat sukat. Noooh, kirjoneuleet ei ole ennen olleet mun juttu, mutta lupasin yrittää. Tämmöiset tuli:

Piirsin itse kuviot ihan omasta päästäni exceliin (yrityksen ja erehdyksen kautta), ja mittaa sukalle otin hieman tästä mallista. Lopputuotokset kuulemma sopivat ystävälle hyvin ja oli tyytyväinen :) Näin vielä sen verran vaivaa että kirjoitin ohjeen auki ihan selkosuomeksi, josko joku muukin haluaisi neuloa tämän tyyppistä kuviota. Eli tässä ohje! Mallikuviot tekstin lopussa.

Aavekas:

Koko: 38–39

Tarvikkeet: Novita 7 veljestä mustaa noin 150 g, oranssia, keltaista, valkoista, lilaa, fuksiaa ja polaris oranssi-luumua kutakin noin 50 g. Sukkapuikot 3,5 / 4,0 mm tai käsialan mukaan.

Mallineuleet: Joustinneule suljettuna neuleena: *1 s oikein, 1 s nurin*, toista *_* kerroksen loppuun. Sileä neule suljettuna neuleena: neulo kaikki silmukat oikein, kirjoneuleessa vaihda väriä kuvion mukaisesti.

Ohje:

Luo sukkapuikoille mustalla langalla 60 s ja jaa s:t neljälle puikolle, 15 s jokaiselle. Kerroksen vaihtumiskohta on aina I ja IV puikon välissä. Neulo joustinneuletta mustalla suljettuna neuleena 4 cm.

Neulo 1 krs mustalla oikein. Aloita sitten kirjoneule suljettuna neuleena ruutupiirroksen mukaan. Neulo kerrokset 1–38. Neulo sitten 2 kerrosta mustalla langalla ja kavenna toisella kerroksella 4 s neulomalla jokaisen puikon lopussa kaksi silmukkaa oikein yhteen (= 56 s).

Jatka kirjoneuletta ruutupiirroksen mukaan ja neulo kerrokset 41–62.

Huom! Kavenna kerroksella 61 jokaiselta puikolta 1 s neuloen kaksi viimeistä silmukkaa yhteen. Neulo kerros 62 kaventaen vielä I ja IV puikoilta kummaltakin 1 s. Työhön jää 50 silmukkaa.

Aloita kantalappu neulomalla I puikon silmukat oikein IV puikolle (= 24 s). Jätä muut silmukat odottamaan. Käännä työ, ota työhön fuksian värinen lanka ja aloita vahvennettu neule:

1. krs: nosta 1 s neulomatta, neulo muut s:t nurin. Käännä työ. 2. krs: *nosta 1 s neulomatta, neulo 1 o*, toista *–* kerros loppuun. Käännä työ.

Toista kerroksia 1–2 yhteensä 12 kertaa (= 24 krs).

Aloita kantapohjan kavennukset: jatka samaa vahvennettua neuletta kuin aiemmin. Neulo oikean puolen kerrosta, kunnes jäljellä on 9 s. Tee ylivetokavennus ja käännä työ. Nosta 1 s neulomatta, neulo 6 n ja neulo 2 seuraavaa silmukkaa nurin yhteen, käännä työ. Nosta 1 s neulomatta, neulo kunnes on jäljellä 8 s, tee ylivetokavennus. Jatka samalla tavalla niin, että sivusilmukat vähenevät ja keskelle jää 8 silmukkaa. Jaa lopulta jäljelle jääneet silmukat kahdelle puikolle (4,4).

Poimi puikolle kantalapun vasemmasta reunasta 13 s. Neulo poimitut s:t mustalla langalla kiertäen (= takareunasta) oikein. Neulo II ja III puikon s:t oikein. Poimi myös toisesta reunasta 13 s ja neulo samoin.

Aloita kiilakavennukset: Jatka kaikilla 60 s:lla sileää neuletta mustalla langalla. Neulo I puikon lopussa 2 viimeistä s:aa oikein yhteen ja tee IV puikon alussa ylivetokavennus. Toista kavennukset joka 2. krs, kunnes työssä on yhteensä 48 s. Tasoita silmukoiden määrä puikoilla siirtämällä 1 s I puikolta II puikolle ja IV puikolta III puikolle. Näin jokaisella puikolla on 12 s.

Neulo mustalla sileää kunnes pohjan pituus on noin 12 cm. Aloita sitten kirjoneule kuvion 3 mukaan 1. krs:lta. Kun olet neulonut kerrokset 1-19, vaihda langaksi polaris ja aloita kärkikavennukset: neulo I ja III puikon lopussa 2 s oikein yhteen, 1 o ja neulo II sekä IV puikon alussa 1 o ja tee ylivetokavennus. Tee kavennukset kuten edellä joka 2. krs, kunnes joka puikolla on jäljellä 6 s. Tee sen jälkeen kavennukset joka kerroksella. Päätä työ kun jäljellä on 8s.  

Neulo toinen sukka samoin.

= polaris oranssi-luumu

 Kuvio 1 (Huom! Muista kavennus kerroksella 40).

Kuvio 2 (Huom! Muista kavennukset kerroksilla 61 ja 62)

Kuvio 3

Ulkona paukkuu pakkaset joten villasukat ovatkin tarpeen. Itsellekin pitäisi jotain neuloa, voisipa melkein ottaa tämän vuoden teemaksi sen että neuloo itselle (ja ehkä pojalle) jotain kivaa :D 

Aurinkoista uuden vuoden alkua!

Toimistosukat siskolle

Yleensä teen käsitöitä vain sillä fiiliksellä, että haluan antaa ne eteenpäin jollekin tietylle henkilölle. Itse asiassa meillä kotona on todella (siis todellakin) vähän mitään mun itse tekemää. Teen ja annan kaiken ystäville, sukulaisille, kavereille. Hassua sinänsä, sillä olen neulonut esimerkiksi miehen serkun tytölle parikin vauvan- ja lastenvaatetta, mutta omalle pojalle en muuta kuin peiton joskus odotusaikana. Ja niin, villahaalarin myös.

Haaveena ja pohdinnan alla omaan kotiin ovat tällä hetkellä ainakin keittiön ikkunaan pieni virkattu verho, estämään naapurin katseet meille sisälle, jonkinlainen peite/pehmuste keinutuoliin, sängyn patjan reunukseksi jokin kiva koriste/kuviovirkkaus, pehmeät matot ontelokuteesta jne... Onhan näitä ideoita, ja ajatuksena oli vielä tehdä miehen serkun toisellekin tytölle jotain pientä kivaa :D Ja omalle pojalle neuletakki. Saattaapi olla että suurin osa näistä jää toteutumatta eli ihan vain ajatuksen asteelle. Jotain tässä lähiaikoina kuitenkin sain valmiiksi, vaikka vähän jälkikäteen kylläkin.

Pikkusisko täytti 16.1. 28 vuotta (huh, onko tää Aino ihan totta, hei?!) En ymmärrä miten mun pikkusisko on tuon ikäinen kun mähän oon vasta 23v... No mutta, tein siskolle sukat, ohje taisi olla Novitan Sukkalehdestä ja lankana ihan perus seiskaveikka. Nämä on kuulemma "toimistosukat".

Jujuna sukissa oli se, että ne neulottiin kärjestä alkaen. Kantapäänkin tekniikka eli tiimalasikantapää oli mulle uutta. Sinänsä ei mitään vaikeaa, mutta kyllä ohjetta piti tuijotella tavallista tarkemmin kun ei se tullutkaan sieltä "selkärangasta". Päällinen oli eräänlaista ruutuneuletta (vähän kuin pitkä helmineule) ja varressa takana köynnöskuvioita lehtien ja "palluroiden" kera. Sukista tuli mielestäni ok suhteessa siihen, että en ole muistaakseni kuin kerran tehnyt tuollaista köynnöskuviota, jossa käsialan kireys vs. löysyys kuitenkin vaikuttaa oleellisesti siihen kuinka siistiä jälki on. Köynnöskuvioilla saa kuitenkin elävyyttä ja kaunista pintaa melko helpolla tekniikalla. Ja sisko ymmärtääkseni ainakin tykkäs! :D <3

Vaikka olen luonteeltani sen verran esteetikko, että tykkään kauniista asioista, olen kuitenkin melko laiska ja saamaton hankkimaan mitään sellaista kotiin saati sitten sisustamaan sen mukaan. Jo ihan pakon sanelemana meidän oli kuitenkin alettava pohtia isomman astiavitriinin hankintaa. Suurin osa mun kauniimmista, mutta vähemmän käytössä olevista astioista kun on edelleen (noin vuosi muuton jälkeen) vielä laatikoissa. Vaikka suunnitteluvaiheessa tilasimme keittiöön ekstrakaappeja, eivät kaikki astiani mahdu sinne millään. Plus että ylimmiltä hyllyiltä niitä on tietysti epäkäytännöllistä ja hankalaa nostella. Selailin erilaisia nettisivustoja ja lopulta totesimme miehen kanssa että Cobellossa on myös ihania, meidän silmää miellyttäviä huonekaluja. Tuo Cobello on kyllä liikkeenä aivan mielettömän ihana: sanoinkin miehelle että jos joskus miettii mitä hankkisi mulle lahjaksi niin tuolta Cobellosta voi ottaa ihan minkä tahansa esineen ja todennäköisesti olen aivan haltioitunut sen kauneudesta! Ja juuri tuon tapaista tyyliä haluaisin omaan kotiin, en tosin ehkä niin puhtaasti vaan esineillä voisi olla myös tunnearvoa. Ja faktahan on, että aika monesti sitä tulee kuitenkin autoiltua Ikeaan, koska Ikean hintalaput sopivat paremmin tavallisen tallaajan lompakolle.

Mutta eilen teimme päätöksen meille tulevasta vitriinistä. Sitä varten on laitettu rahaa sivuun ja tarpeeseen tuo huonekalu siis tuleekin. Ongelmana meillä on (tai paremminkin "ongelmana") se, että keittiö-/oleskelutilassa on aika paljon seinäpinta-alaa ja asuntomme huonekorkeuskin on sillä kohtaa huipussa eli noin neljässä metrissä. Mikään pienen pieni ja siro vitriini ei siis missään tapauksessa mittasuhteiden puolesta sopisi meille. Toisaalta emme halunneet jättikokoista vitriiniä, joka sulkisi sitten myöhemmin pois erilaisia sisustusvaihtoehtoja ja saattaisi kaduttaa kun mitään muuta isolle seinustalle ei enää sopisikaan. Eli päädyimme lopulta tähän:

Vitriini on Cobellon omaa, Keski-Euroopassa tehtävää tuotantoa ja kokopuuta. Valitsimme väriksi myös tämän kulutetun valkoisen ja vetimiksi nuo puolipyöreät. Leveyttä kaapilla on 145cm, mikä on vähän enemmän kuin useimmissa mallistoissa (120cm), joita kävimme katsomassa esimerkiksi Kruunukalusteessa. Sinänsä hienoa, että näitä Cobellon huonekaluja on eri kokoja: usein kaapit ovat tosiaan tuota standardikokoa 120cm, ja jos haluat isomman joudut tilaamaan puolitoista tai kaksinkertaisen leveydeltään olevan huonekalun. Noh, hieman kaupassa vielä mietin että olisiko sittenkin se seuraava, isompi koko meille parempi, mutta se olikin sitten jo kaksi metriä leveä ja olisi ollut todella massiivinen... Tämän vierelle voimme myöhemmin hankkia esimerkiksi senkin tai jonkin muun matalan tason, tai muuten sisustaa tilaa muulla tavoin. Kaappi on nyt siis tilattu ja se toimitetaan maaliskuussa. Sitten pääsen vihdoin purkamaan astialaatikoita! :D